­

Uusi krematorio käytössä Tampereella

Uusi krematorio on ympäristöystävällisyydessään ensimmäinen laatuaan Suomessa. Krematorion suodatinlaitteet on toteutettu parhaalla saatavissa olevalla tekniikalla, mikä mahdollistaa muun muassa elohopean keräämisen. Myös hukkalämpö pystytään hyödyntämään uudessa krematoriossa. Koska krematorio onn rakennettiu kokonaan erilliseen rakennukseen, sitä voidaan käyttää keskeytyksettä viitenä päivänä viikossa toisin kuin kappeleiden yhteydessä olevissa krematorioissa.

 

Uusi krematorio on tullut tarpeeseen, kertoo seurakuntien hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.

Rakentamaan oli pakko ryhtyä, sillä koko Pirkanmaan tuhkauskapasiteetti on huono. Ympäristökuntien vainajia on jouduttu viemään Poriin ja Hämeenlinnaan tuhkattaviksi.

Lisäksi Tampereen kaksi muuta krematoriota eivät täytä nykyisiä ympäristösäännöksiä. Kalevankankaan krematoriota ei pystytä muuttamaan vaan tuhkauksia joudutaan vähentämään, jotta hiilimonoksidi, hiukkas- ja elohopeapäästöt saadaan tietylle tasolle vuoteen 2015 mennessä.

Vatialan uuden krematorion kapasiteetti on 1700–1800 vainajaa vuodessa. Sen myötä Tampereella voitaisiin tuhkata enimmillään noin 2500 vainajaa vuodessa.

Uutta tekniikkaa

Vatialaan on asennettu Suomen uudenaikaisimmat puhdistuslaitteet. Ilman niitä ympäristölupaa tuskin olisi herunut.

Suunnittelu lähti jo alkuvaiheessa siitä, että tällaiset laitteet hankitaan. Jälkeenpäin niitä olisi vaikea asentaa, Lehtonen kertoo.

Pulmia aiheuttavat räjähdysvaaran aiheuttavien sydämentahdistimien lisäksi esimerkiksi arkkujen muovit. EU-tasolla ollaan laatimassa standardia arkkumateriaaleista. Ruotsissa niistä on jo tiukemmat määräykset, joiden Lehtonen ennakoi tulevan Suomeenkin.

Hautauskulttuuri on muuttunut nopeasti

Tuhkausten määrä on Tampereella noussut kahdessakymmenessä vuodessa 33 prosenttiyksikköä. Vielä vuonna 1990 Tampereella tuhkattiin selvästi alle puolet vainajista. Vuosituhannen vaiheessa tuhkahautauksia oli 64 prosenttia ja viime vuonna tuhkahautausten osuus kaikista hautauksista oli jo 77 prosenttia.

Asenteet tuhkausta kohtaan ovat selvästi muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen.

Osittain syynä on pakon sanelema tilanne; arkkupaikkoja ei kerta kaikkiaan ole. Tuhkauurnaa käyttämällä esimerkiksi sukuhautoihin voidaan haudata useampi vainaja ja näin voidaan käyttää vanhoja hautoja.

Toisaalta yhä useammat eivät enää halua omaa hautapaikkaa vaan muistolehtojen suosio yleistyy koko ajan. Viime vuonna 25 prosenttia vainajista haudattiin muistolehtoon.

Uurnan voi haudata myös muualle kuin hautausmaalle, mutta hautaamista säätelee hautaustoimilaki.

Maanomistajalta on kysyttävä lupa tai jos kyse on esimerkiksi valtion metsästä, lupa tulee hakea valtiolta. Tampereella monet haluavat tuhkansa siroteltavan Näsijärveen ja silloin lupa on haettava kaupungin kiinteistöpäälliköltä.

Silloin tällöin Lehtoselta pyydetään lupaa jakaa tuhka osiin, esimerkiksi sukuriidan seurauksena. Tähän laki ei kuitenkaan taivu.

Tuhka luovutetaan haudattavaksi pysyvästi yhteen paikkaan. Tällä halutaan kunnioittaa vainajaa. Tuhkausluovutuskuittiin on merkittävä, mihin vainaja haudataan, Lehtonen kertoo mutta myöntää että lain valvominen on mahdotonta.

Nykyisten määräysten mukaan tuhkauurnan on oltava puuta tai muuta maatuvaa ainetta. Jotkut valmistavat itse uurnan, joka voidaan koristella valokuvilla tai koristemaalauksin. Uurnan täytön ja sinetöinnin hoitaa kuitenkin aina alan ammattilainen.

Lähde: Tampereen Ev.Lut. Seurakunnat

Täyden palvelun hautaustoimisto, 
Puhelin 050 - 502 2044 (24/ h päivystys)

 

­